Suurkylän kartano on yksityiskoti.


Ruotsin valtakunnassa tätä ni- mitystä käytettiin määrättyihin tiloihin kuulu- vista tuomioistuimista, joissa näiden tilojen aa- telisilla omistajilla oli pitkälle menevä tuomio- valta alustalaistensa yli ja joissa tuomittiin sekä maanlain että kartano-oikeuden mukaan, vieläpä hengenasioissakin.


Hänen jälkeensä tuli tilan omista jaksi Niilo Grabbe, joka 1530 antoi sen huomen- 999 Linetti— Linja-arvioiminen 1000 lahjaksi toiselle puolisolleen Kristiina Knuutin- tytär Kurjelle, jolta kartano periytyi hänen po- jalleen (edellisestä avioliitosta) valtaneuvos Erik Arvidinpoika Stälarmille ja häneltä taas hänen pojalleen, historiastamme hyvin tunnetulle Arvid Stälarmille, joka 1600 menetti kaikki tiluksensa, saaden ne takaisin 1602, mutta menettäen ne jälleen 1605.

Mutta tästä vihoissaan Persian kuningas uhkasi aloittaa sodan Ateenaa vastaan, jonka vuoksi ateenalaisten täytyi suos- tua rauhaan ja sallia luopuneitten yhteiskuntien erota liitosta (355 e.

Vihdin Kuningas Vihaa Voileipiä

Tc." jos="" sellainen="" 1.="" lisäksi="" on="" suora,="" on="" sen="" vaippa="" tasoon="" levitettynä="" suorakaide="" ja="" ala="" siis="2nrk," sekä="" koko="" pinta-ala="2jtr(k--r)." u.="" 8:n.="" lieriöepiteli="" on="" pystyisistä,="" lieriönmuotoisista="" soluista="" muodostunut="" pintasolukko,="" joka="" peittää="" esim.="" ihmisellä="" ja="" ylemmillä="" eläimillä="" suurim-="" man="" osan="" suolen="" sisäpintaa.="" l.="" tavataan="" myös="" monella="" alemmalla="" eläimellä.="" p.="" b.="" lieriöketto="" ks.="" juuri.="" lieriösolu="" ks.="" lieriöepiteli.="" lieskatorvikattila="" ks.="" tulitorvikat-="" t="" i="" 1="" a.="" liesna="" ks.="" l="" e="" s="" n="" a="" j="" a.="" liesniemi,="" yhden="" manttaalin="" käsittävä="" allodi-="" säteri="" sauvon="" pitäjässä="" n.="" 5="" km="" kirkolta="" karu-="" naan="" vievän="" tien="" varrella,="" on="" jo="" yli="" sata="" vuotta="" ollut="" yhdistettynä="" raitniemen="" kartanoon.="" maini-="" taan="" jo="" 1514,="" jolloiuka="" sen="" omisti="" asemies="" mikko="" pentinpoika="" (bläijeld),="" jonka="" suvulla="" kartano="" oli="" jonkun="" aikaa,="" kunnes="" se="" joutui="" naimisen="" kautta="" (1562?)="" vouti="" olavi="" svartille.="" v.="" 1586="" maini-="" taan="" henrik="" klaunpoika="" horn="" l:n="" omistajana.="" häneltä="" sen="" peri="" hänen="" poikansa="" yrjö="" horn,="" jonka="" suvussa="" tila="" pysyi="" 1700-luvulle="" saakka.="" milloinka="" tila="" joutui="" pois="" horneilta,="" ei="" ole="" lä-="" hemmin="" tunnettua.="" 1700-luvun="" puolivälistä="" al-="" kaen="" ovat="" sen="" omistajina="" muuan="" brenner,="" kap-="" teeni="" johan="" engman,="" carl="" vilhelm="" hufvudskjöld="" ja="" majuri="" torsten="" jägerhorn="" (v:een="" 1836).="" myö-="" hemmistä="" omistajista="" ks.="" r="" a="" i="" t="" n="" i="" e="" m="" i.="" liesnie-="" men="" paikalla="" ei="" ole="" enää="" pitkään="" aikaan="" ollut="" mitään="" rakennuksia.="" a.="" es.="" liesu="" ks.="" cryptogramme="" crispa.="" liete="" on="" yleensä="" jokainen="" vettä="" tai="" muuta="" nes-="" tettä="" samentava="" jauhomainen="" kiinteä="" aine,="" joka="" jonkun="" ajan="" pysyy="" vajoamatta="" pohjaan="" tai="" ko-="" hoamatta="" pintaan="" sen="" vuoksi,="" että="" aineen="" hiuk-="" kaset="" ovat="" hyvin="" pieniä="" ja="" niitten="" vajoamis-="" tai="" kohoamisnopeus="" vähäinen.="" yleisin="" tapaus,="" joka="" myös="" luonnossa="" tulee="" suurissa="" määrin="" kysymyk-="" seen,="" on="" se.="" että="" kivennäisjauheet="" ovat="" liettyneinä="" veteen.="" vettä="" raskaampi="" kappale="" vajoaa="" siinä="" sitä="" hitaammin,="" mitä="" pienempi="" se="" on,="" ja="" kaik-="" kein="" hienoin="" saviliete="" saattaa="" kuukausmääriä="" py-="" syä="" vedessä="" liettyneenä.="" maanpintaa="" huuhtelevan="" sadeveden="" mukana="" joutuu="" hienoja="" rapautuneita="" tai="" jauhaantuneita="" kivennäisaineksia="" puroihin="" ja="" jokiin.="" virrassa="" veden="" pyörteet="" estävät="" lietteen="" vajoamasta="" pohjaan="" uiinkauan="" kuin="" ylöspäin="" käy-="" vien="" pyörreliikuntojen="" nopeus="" on="" suurempi="" kuin="" l:n="" vajoamisnopeus.="" vuolaassa="" virrassa="" pysyy="" hieno="" hietakin="" liettyneenä="" asettuakseen="" tyvenem-="" missä="" suvantopaikoissa;="" hienoimmat="" l:t="" asettuvat="" pohjaan="" vasta="" joen="" suun="" edustalle="" järveen="" tai="" mereen.="" siten="" niistä="" muodostuu="" lietesedimenttiä,="" savea.="" —="" l.="" merkitsee="" myös="" heinää="" kasvavaa="" vesijättömaata.="" p.="" e.="" lietesedimentit="" (ks.="" sedimentti),="" vedessä="" liettyneinä="" olleet="" ja="" pohjaan="" asettuneet="" sedimentti-="" kerrostumat.="" sellaisia="" ovat="" hieta,="" savi,="" merkeli="" ja="" kalkkiliete.="" myös="" lieju="" voidaan="" lukea="" tähän.="" p.="" e.="" lieto="" (ruots.="" l="" u="" n="" d="" o,="" varhaisempina="" aikoina="" myös="" „l="" u="" n="" d="" socken").="" 1.="" kunta,="" turun="" ja="" porin="" 1.,="" maskun="" kihlak.,="" liedon-prunkkalan="" ni-="" mismiesp.;="" kirkolle="" liedon="" asemalta="" (turun-toi-="" jalan="" radalla)="" 8="" km,="" littoisten="" asemalta="" (karjan-="" turun="" radalla)="" 12="" km;="" turun="" kaupungista="" 12="" km.="" pinta-ala="" 214,7="" km2,="" josta="" viljeltyä="" maata="" (7,280="" ha="" (siinä="" luvussa="" luonnonniityt="" 478="" ha)="" (1910).="" manttaalimäärä="" 91="" 2/3,="" talonsavuja="" 218,="" torpansavuja="" 193="" ja="" muita="" savuja="" 557="" (1907).="" 4,311="" as.="" (1911),="" joista="" ruotsinkielisiä="" 32;="" 909="" ruokakuntaa,="" joista="" maanviljelys="" pääelinkeinona="" 501:llä="" ja="" teollisuus="" 244:llä="" (1901).="" 686="" hevosta,="" 2,006="" nautaa="" (1910).="" —="" kansakouluja="" 4="" (1912).="" säästöpankki.="" —="" teollisuuslaitoksia:="" littoisten="" verkatehdas,="" yliskulman="" osuusmeijeri,="" nautelan="" mylly.="" —="" historiallisia="" muistoja:="" vanhalinnan="" keskiaikaiset="" linnanjätteet.="" —="" vanhoja="" karta-="" noita:="" nautela="" ja="" vanhalinna.="" —="" 2.="" seura-="" kunta,="" keisarillinen,="" turun="" arkkihiippak.,="" tuo-="" miorovastik.,="" mainitaan="" omana="" emäseurakuntana="" jo="" 1331;="" oli="" v:sta="" 1340="" turun="" tuomiorovastin="" pre-="" bendana,="" sitten="" 1630-40="" kymnaasin="" ja="" 1640-1826="" 901="" lietsoin="" —="" liettua="" 902="" akatemian="" prebeiulana.="" l:oon="" kuuluu="" vielä="" tois-="" taiseksi="" prunkkalan="" kappeli="" (ks.="" t.)="" .="" kirkko="" harmaasta="" kivestä,="" rak.="" n.="" 1336,="" uudestaan="" sisus-="" tettu="" ja="" kuorilla="" varustettu="" 1902.="" —="" 3.="" rauta-="" tieuasema="" (iv="" 1.)="" ,="" turun-toijalan="" radalla.="" turun="" ja="" auran="" asemien="" välillä,="" 18="" km="" turusta.="" [k.="" killinen,="" ,,="" kiinteitä="" muinaisjäännöksiä="" mas-="" kun="" kihlakunnassa"="" (suom.="" muinaism.-yhd.="" aikak.="" iti,="" siv.="" 68-79.]="" h.="" h-nen.="" lietsoin,="" kone,="" jolla="" puhalletaan="" palamisen="" yllä-="" pitämiseen="" tarvittava="" ilma="" sulatusuuneihin,="" ah-="" joihin="" y.="" m.="" p="" a="" 1="" j="" e="" li="" e="" t-="" soin="" tunnettiin="" jo="" 1500="" v.="" e.="" kr.="" kuva="" 1="" esittää="" 2-toimista="" nalikapaljetta.="" kun="" väliseinä="" d="" nousee,="" tunkeutuu="" ilma="" läpän="" j/:n="" kautta="" kammioon="" c="" ja="" kammiosta="" b="" läpän="" :n="" kautta="" kokoojaan="" a.="" kun="" d="" laskee,="" virtaa="" ilma="" ulkoa="" läpän="" l-.n="" kautta="" kammioon="" b="" ja="" c:stä="" läpän="" 7:n="" kautta="" a:han="" ja="" sieltä="" painojen="" g="" puristamana="" suukappaleen="" 7c:n="" kautta="" ahjoon.="" masuuni-="" ja="" bessemer-sulatoissa="" käytetään="" s="" y="" 1="" i="" n="" t="" e="" r="" i-1="" :t="" a.="" kuva="" 2="" esittää="" kompoundi-höyrykoneeseen="" rakennettua="" sylinteri-="" iita.="" ilöyrysylinterien="" a

1615 hänen puolisonsa Märta Böllian toinen mies, Jaakko Abrahaminpoika Halfmäna, Katinalan ja Suontaan sukua, yai omistusoikeuden hänen tiloi- Leppakosken kartano.

— Kartano kuului pitkät ajat vasta 1845 sammuneelle von Burghausen-suvulle, joka omisti useampia tiloja Ttä-Suomessa.

Sitten olivat kartanon omistajina Tönne Olavinpoika (Delphin), Niilo Pietarinpoika (Silfversparre) ja Henrik Abel von Minden (v:een 1576).


Veikkaus tekee peleihinsä merkittävän uudistuksen

Vapaaehtoinen torpparivapautus
Onni Schildt muutti perintönä saamaansa Hovilan kartanoon vuonna 1876. Hovilan kartano oli tullut hänelle avioliiton kautta. Onni Schildtin äiti oli omaa sukua Wadenstjerna. Onni Schildtin maaomaisuus oli valtava -1900-luvulle tultaessa Schildt omisti yhteensä 6000 ha maata, mikä oli lähes kymmenesosa koko pitäjän pinta-alasta. Schildt oli kuitenkin havainnut ne epäkohdat, joita maaomistusoloissa tuohon aikaan vallitsi. Vuonna 1893 hän erotti maistaan 36 tilaa, joiden pinta-ala oli yhteensä yli 3000 ha. Tilat myytiin huutokaupalla, jolloin suurin osa tiloista joutui niiden entisille torppareille tai lampuodeille. Vapaaehtoinen huutokauppa pidettiin vuosia ennen yleistä torpparivapautusta ja se innoitti muitakin kartanonisäntiä parantamaan tilattoman väestön oloja.
Viime sotien jälkeen vaikeata siirtolaistilannetta helpotettiin muodostamalla kartanoiden ja muiden suurten tilojen maista ns. siirtolaistiloja. Hovilastakin muodostettiin 10 siirtolaistilaa, joihin metsät lunastettiin Rapalasta.

Lotossa jäätiin ilman täysosumia – katso tästä oikea rivi

Hovilan kartano (Antti ja Kristiina Korpinen)
Kun puhutaan Hovilan kartanosta, se yhdistetään yleensä senaattori Onni Schildtiin. Onni Schildtin nimi on jäänyt historiaan monella eri tavalla. Hän oli edistyksellinen maatalouden kehittäjä, senaattori, Sysmän Säästöpankin perustaja ja Itä-Hämeen ensimmäisen maanviljelysseuran alullepanija. Vanhemmiltaan nuori Onni Schildt sai perinnöksi vahvan siteen suomalaisuussaatteeseen; lääkäri Wolmar Styrbjörn Schildt tunnetaan henkilönä, joka on tuonut suomenkielen keskeiseen sanastoon eniten sanoja.
Onni Schildt opiskeli nuorena Ruotsissa ja Tanskassa maataloutta, keskittyen erityisesti karja-ja maitotalouteen. Tullessaan Sysmään hoitamaan sukunsa kartanoita, hän ryhtyi tarmokkaasti soveltamaan oppejaan käytännössä. Onni Schildtin mukana tuli seudulle ensimmäinen rauta-aura.
1860-luvulle Suomea koettelivat ankarat katovuodet ja silloin havaittiin yksipuolisen viljanviljelyn haavoittuvaisuus. Aiemmin välttämättömänä pahana pidettyä karjanhoitoa ryhdyttiin kehittämään ja etenkin voista tuli merkittävä kauppatavara.
Onni Schildt oli luonteeltaan edelläkävijä. Hänellä oli siuhen kaikki tarvittavat edellytykset. Kartanot takasivat taloudellisen pohjan ja hänellä oli uusinta tietoa ja paljon yhteyksiä. Schildt perusti myös meijeri-ja karjanhoitokoulun, joka toimi Hovilassa hänen kuolemaansa asti 1913. Tuolloin koulu siirrettiin Henrik Silenin isännöimään Nordenlundin kartanoon; siellä se toimi vuoteen 1934.

Anneli Auer tylyttää Joulusaarnassaan

Vuokko ja Erkki Virolainen ostivat Rannan kartanon päärakennuksen ympäristöineen vuoden 2002 alusta tarkoituksena viettää eläkepäiviä näissä ympyröissä. Vuokko palasi näin juurilleen ja Erkki hänelle rakkaaksi käyneelle seudulle, missä molemmat ovat yhdessä käyneet koulun luokkatovereina.
Sysmä tarjosi Erkille hyvät mahdollisuudet tärkeisiin harrastusmuotoihin kuten metsästykseen, kalastukseen, halkojenhakkuuseen ym. Erkki oli syntynyt Vuoksenrannassa Kannaksella ja tullut Sysmään viisivuotiaana. Yhdessä Vuokko ja Erkki kävivätkin Erkin kotitilalla Karjalassa ja Salmenkaidalla, jonne Vuokon isä hävisi muiden sysmäläismiesten mukana talvisodassa.
Varsinaisen elämäntehtävänsä Erkki Virolainen suoritti Turun yliopiston korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professorina ja yliopistollisen keskussairaalan ylilääkärinä sekä lääketieteellisen tiedekunnan dekaanina. Vuokko puolestaan pääsi eläkkelleVarsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksesta puutarhaopin lehtorin virasta.

Kasino avattiin M/S Georg Otsilla 5

Vuokko Virolaisen isä, Heikki Viktor ( Streng vuoteen 1936 saakka) Suurkylä syntyi 19.1.1907, kuoli 21.2.1940
Hän kävi Kokemäen maatalousoppilaitoksen ja valmistui Kurkijoen (Kannaksella) maatalousopistosta maatalousteknikoksi. Vuokko Virolainen kertoo, että koko suku oli aktiivisesti kiinnostunut maataloudesta. He tekivät yhdessä maataloudellisia retkiä ja järjestivät näyttelyitä ja maatalouteen liittyviä kilpailuja. Suojeluskuntatoiminta oli myös hänen sydäntään lähellä. Heikki Viktor hoiti kartanoa isänsä ohella ja tarkoituksena oli jäädä isän jälkeen tilanomistajaksi. Sota muutti suunnitelmat. ”Vaikka viimeiseen mieheen saakka taistellaan, mutta periksi ei anneta ryssälle” kirjoitti hän Vuokon äidille rintamalta keskenjääneessä viimeisessä kirjeessään. Vanhempien toiveet eivät täyttyneet, vaan hän kaatui talvisodassa 1940. Vuokko Virolainen jäi 8 kuukauden ikäisenä orvoksi ja hänen ainoaksi lapsekseen.