Pohjoisrivi oli majakka Suursaaren pohjoisosassa.


Osa Suursaaresta avattiin kesällä 2004 Viipurista tuleville risteilyturisteille. Samana vuonna saareen avattiin hotelli, joka toimii entisessä neuvostoupseerien asuinrakennuksessa. Varustamot ovat osoittaneet kiinnostusta sille, että Suursaaresta tehtäisiin välisatama Suomen ja Viron välisille risteilyaluksille. Siten laivalla voitaisiin myydä verovapaita tuotteita. Retkiä saarelle järjestettiin jälleen vuonna 2008.


Lounatrivi on Suomenlahden itäosassa Venäjällä sijaitsevan Suursaaren eteläinen kärki ja siellä sijaitseva majakka.

Toisen maailmansodan jälkeen Suursaari on kuulunut rajavyöhykkeeseen, minkä vuoksi se on ulkomaalaisilta kiellettyä aluetta. Saarella käyneet ovat kertoneet, että suurin osa asutuksesta on ränsistynyt ja että saaressa asuu vain kymmenkunta henkeä: majakanvartijoita, säänhavainnontekijöitä ja rajavartijoita. He asuvat saaren pohjois- ja eteläkärjissä.

Suursaaren Casino | Suomen Sotahistoriallinen Seura ry

Kun Suomi ja Neuvostoliitto solmivat aselevon syyskuun alussa 1944, Saksan joukot olivat vetäytyneet Virossa tasalle. Suomen vetäytyminen sodasta avasi Neuvostoliiton laivastolle vapaan kulkutien Itämerelle. Jotta neuvostolaivaston liikkeitä voitaisiin rajoittaa, saksalaiset päättivät miehittää Suursaaren. Tätä varten oli jo aiemmin laadittu suunnitelma, koodinimeltään se oli . Aamuyöllä 15. syyskuuta 1944 Suurkylän lähelle ilmestyi kymmenkunta saksalaisalusta. Suomalais- ja saksalaiskomentajien välillä lienee käyty keskustelu, jossa Saksa ilmoitti halunsa ottaa saaren haltuun rauhallisin keinoin. Kun suomalaiset eivät suostuneet, syttyi taistelu, joka loppui myöhään samana iltana saksalaisten menetettyä kymmenkunta alusta ja noin 1 400 sotilasta kaatuneina, haavoittuneina ja vankeina. Suomalaisten tappiot olivat noin sata sotilasta. Taistelun aikana suomalaiset saivat voimakasta ilmatukea Neuvostoliiton ilmavoimilta. Taistelussa saadut saksalaiset sotavangit jätettiin rauhansopimuksen mukaisesti Neuvostoliitolle. Moskovan välirauhassa Suomi joutui luovuttamaan Suursaaren, mikä vahvistettiin lopullisesti vuonna 1947.

neuvostojoukot lähtivät saarelta joulukuussa 1941, minkä jälkeen ottivat sen haltuunsa. Suomalaiset pysyivät saarella muutaman kuukauden ja vetäytyivät tammikuussa 1942, kun parin sadan sotilaan vahvuinen neuvostoliittolaisosasto hyökkäsi saarelle. Valtauksen yhteydessä kuoli kuusi kalastajaa, jotka olivat palanneet koteihinsa Suurkylään. Valtauksen jälkeen operatiivinen tilanne Itä-Suomenlahdella muuttui Neuvostoliiton eduksi. Kun jäät lähtisivät, sen laivastoyksiköt voisivat käyttää Suursaarta tukikohtanaan, mikä aiheuttaisi vaikeuksia Suomen rannikkopuolustukselle sekä uhkaisi ja Suomen toteuttamaa Suomenlahden sulkua. Helmikuussa 1942 Suomen sodanjohto päätti vallata saaren takaisin ennen kuin neuvostoliittolaiset ehtisivät linnoittaa sen. valmisteltiin erittäin huolellisesti etukäteen. 26. maaliskuuta noin prikaatin vahvuiset, ilmavoimien ja tykistön tukemat suomalaisjoukot ryhmittyivät Suomenlahden jäälle ja valtasivat saaren noin pataljoonan vahvuisilta neuvostojoukoilta kahden päivän kiivaiden taistelujen jälkeen. Venäläisten tappiot Suursaaren taistelussa olivat noin 250 sotilasta kaatuneina ja vankeina. Suomalaisten tappiot olivat 170 sotilasta kaatuneina ja haavoittuneina.

alettua hyökkäsivät saarelle 1. joulukuuta 1939. Saaren pieni, muutaman kymmenen hengen vartiosto katsoi parhaaksi seurata asukkaiden esimerkkiä ja lähteä saarelta. Samana iltana neuvostojoukot nousivat saaressa maihin ja valtasivat tyhjän saaren 3.–4. joulukuuta 1939 laivaston ankaran pommituksen ja tykkitulen tukemana. Sodan päättäneessä 1940 Suursaaresta tuli Neuvostoliiton aluetta. Talvisodassa kolme suursaarelaista kaatui.

Vuosina 1938–1939 Neuvostoliitto lähetti Suomelle useita nootteja, joissa vaadittiin Suomelta tukikohtia ja alueluovutuksia. Aluevaatimuksiin kuului Suursaarikin, joka hallitsee meriväylää . Kun sodan uhka oli lokakuussa 1939 jo tuntuva, koko väestö evakuoitiin nopeasti. Kaikki saaren 772 henkikirjoilla ollutta ihmistä joutuivat evakkoon. Siviilien omaisuudesta saatiin evakuoitua vain osa. Muun muassa hylkeenpyyntiin jalostettuja koiria saatiin mantereelle vain muutamia.


Väinö Niilo Vähäkallion suunnittelema Suursaaren kasino ja ravintola

T. J. Ketonen jatkoi ryhmänsä kanssa Suursaareen. Venäläisille he tekeytyivät saksalaisupseereiksi, jotka olivat tulleet vaatimaan saaren ja lennätinaseman luovuttamista Saksalle perusteella. Juoni onnistui ja venäläinen varuskunta poistui Suursaaresta. Ketosen yllätykseksi saarelaisia ei kuitenkaan kiinnostanut järjestäytyä hänen alaisuuteensa saaren puolustamiseksi. Kun saari oli jo Ketosen hallussa, saksalaiset kuitenkin suostuivat lähettämään saareen pari ryhmää joukkoja ja varoja saaren puolustuksen vahvistukseen.

Suursaaren kasino nousee esillä aina Suursaaresta lukiessa.

Kappelniemessä oli hieno hiekkaranta, johon oli rakennettu uimakoppeja vieraille. Sinne rakennettiin sisältävä ravintola 1926, mutta se paloi 1930. Vuonna 1937 rakennettiin uusi kaksikerroksinen kasino-, jossa oli tilaa 350 vieraalle. Siitä tuli hyvin suosittu, ja siellä viihtyivät sekä saareen tulleet että kesävieraat. Matkailukaudella kävi Suursaaressa vilkkaimpina kesinä yli 10 000 lomailijaa.

Suursaari, kasinon ravintolasali

"Suursaari on koko sen ajan ollut sotilaallisesti varusteltu, kun se on USA:n myötävaikutuksella siirtynyt Suomelta Neuvostoliitolle, aina näihin päiviin asti ja tulee olemaan sotilaskäytössä edelleenkin. Se ei liene kenellekkään täysjärkiselle epäselvä asia."

Wikipedia:

"Toisen maailmansodan jälkeen Suursaari on kuulunut rajavyöhykkeeseen, minkä vuoksi se on ulkomaalaisilta kiellettyä aluetta. Saarella käyneet ovat kertoneet, että suurin osa asutuksesta on ränsistynyt ja että saaressa asuu vain kymmenkunta henkeä: majakanvartijoita, meteorologeja ja rajavartijoita. He asuvat Suursaaren pohjois- ja eteläkärjissä.

Toisen maailmansodan jälkeen saareen miehitysjoukon jälkeen asettuivat Neuvostoliiton rajavartiojoukot, joiden vahvuus oli noin 200 sotilasta. Suurin osa vahvuudesta väheni lähivuosien kuluessa.[26] Saaren majakoista kaksi on edelleen toiminnassa. Neuvostoliiton aikana alueelle on rakennettu merivalvontatutkia, joista uusimmat 2000-luvulla osana Suomenlahden merivalvonnan tehostamista Venäjän osalta.

Vanha kasino 1930-luvulta on edelleen pystyssä, mutta ränsistyneenä. Sitä on aiemmin käytetty päiväkotina, mistä päätellen väkiluku on ollut aiemmin suurempi. Vanhoista kalastajakylistä on jäljellä lähinnä raunioita.[27] Valokuvista näkyy, että jokunen yksittäinen, alkuperäinen talo on edelleen jäljellä Kiiskinkylässä, mutta Suurkylään on rakennettu riveittäin keskenään samantapaisia rakennuksia, mahdollisesti sotilasrakennuksia tai jonkinlainen kalastuskolhoosi."

Tältä Suursaaren kasino näytti loiston päivinään

– Yksi saari ei kuitenkaan ole kohtuuton hinta kun se suhteutetaan siihen, että Suomi säilyi kokonaisena maana käytännössä viiden vuoden sotimisen jälkeen. Ei meidän kansakuntamme arki ole merkittävästi muuttunut 1940-luvun jälkeen sen takia, että Suursaari on Venäjällä, Pesu sanoo.

SUURSAAREN KASINO (avoinna kesäk

"Amerikkalaiset ovat tainneet kuulla vasta nyt Suursaaren omistussuhteista?

Voi jeesus mitä idiootteja!"


Käsittämättömiä imbesillejä. Itsehän USA oli noita alueluovutuksia junailemassa suomelta ryssälle.

Suursaaren perinteitä ylläpitää Suursaari-seura ry

Suursaaressa on merenkulultaan tärkeänä Suomenlahden paikkana ollut kolme majakkaa. Yksi on ollut Suurkylän puolella aivan Suursaaren pohjoisosassa Pohjoisrivi-nimisessä paikassa, toinen Pohjoiskorkialla edellisen lounaispuolella ja kolmas aivan saaren eteläpuolella Lounatrivissä.