Krp:llä on epäilyksensä Pietarin-laivan kasinosta


Mutta nopeammin ja voimakkaammin kuin saatettiin aavistaakaan, venäläisen asutuksen vyöry ryöstäytyi niin suureksi, että se alkoi näyttää vaaralliselta. Suurin ponnistuksin oli tilat saatu pelastetuksi suomalaisiin käsiin, mutta nyt alkoi maapalsta toisensa jälkeen siirtyä muukalaisille. Maiden hinnat nousevat ennen aavistamattomiin suuruuksiin, kuivasta hiekkakankaasta tulee rikkauden lähde, puhumattakaan rautatien taikka merenrannikon maa-alueista. Vuosikymmenen kuluessa on rajapitäjä, varsinkin rannikon puoli, suuresti muuttunut, hiljaisesta maalaiskylästä oli tullut väkirikas, värikäs yhdyskunta. Suomenlahden valkohiekkaisia rantamia reunustivat pietarilaisten rahamiesten upeat huvilat puutarhoineen, istutuksineen ja rantaterasseineen. Sellaista loistoa, ylellisyyttä ja rahan runsautta kuin tsaarivallan loppupuolella oli huvilaseuduilla, ei missään muualla maassamme ole nähty.


Itämerellä voi tehdä täyden kasinokierroksen aloittamalla Helsingin Kasinolta, josta lähtee ensin kohti Maarianhaminaa viettääkseen siellä yhden päivän ja yön ja käyden pelatessa PAF:n kasinolla. Maarianhaminasta voi sitten suunnata Tukholmaan ja kaupungin ilta- ja rahapelielämään ennen matkustamista etelän suuntaan. Sitten onkin vain kyse, käydäänkö matkalla myös Tanskassa, vaikka sitten itse Kööpenhaminassa kasinopöydissä. Kööpenhaminasta voi sitten jatkaa matkaa kohti , josta voi sitten jatkaa Puolan kautta Pietariin ja takaisin Helsinkiin. Matkan varrella voi sitten joko vain viihtyä laivoilla, tai pelata niilläkin tarjolla olevissa pöydissä tai automaateilla, tai sitten loggautua sinne omalle nettikasinolle pelaamaan.

-Katujen vanha linjaus on säilynyt, Jossakin on pystyssä vallankumousta edeltäneitä huviloita ja suomalaisten rakentamia taloja. Vielä laskevat rantaan jo nimensä menettäneet purot, joissa aikoinaan suomalaiset pojannulikat pyytivät käsin lohia. Vielä on kaunis näkymä Suomenlahdelle, rantahonkineen, zelenogorskilainen Vladimir S. Kotliar kirjoittaa internetissä. Hän kuvaa kotikaupunkiaan Pietarin huvila-, kylpylä- ja nukkumalähiöksi.

RAY:n kasino luottaa venäläisten pelihaluun

Muodollisuudet eivät estäneet ihmisten, ajatusten, elämäntapojen ja tavaroiden liikkumista. Niinpä Terijoesta muotoutui Suomen venäläisin pitäjä. Ja rautatieliikenteen kehittyessä Pietarin aateliset ja varakkaat porvarit löysivät Terijoen upeat merimaisemat ja tervehdyttävinä pidetyt, mäntyjä kasvavat hiekkaharjut. Yläluokkaiset pietarilaiset, joista monen kotikielenä oli englanti, kutsuivat Terijokea lyhyesti, hellitellen nimellä Terry.

Pietaria on verrattu milloin Venetsiaan, milloin Pariisiin, mutta meikäläinen koki aivan toisenlaisen déja vun. Mittakaava on tietenkin moninkertainen, mutta stadilaisen arrogantisti voisi sanoa UNESCOn maailmanperintökohteeksikin listatun vastaremontoidun Pietarin keskustan muistuttavan melkoisesti Helsinkiä. Toki kaupungissa siellä täällä komeilevat sipulikupuiset kirkot muistuttavat, että Vanjalandiassa ollaan, mutta muuten Petropolis on hyvin länsimaisen näköinen kaupunki. Se ei ole ollut pelkästään Venäjän ainoa satama Itämerelle ja sitä kautta Eurooppaan, vaan on toiminut myös tartuntapintana länsimaiseen kulttuuriin. Tätä länsimaalaisuutta ovat vannoutuneet slavofiilit ja muut überslobot vierastaneet koko kaupungin historian ajan, ja pitäneet sitä Venäjän turmion alkuna ja juurena. Pietarin kaupunki hävitköön tyhjyyteen, he mutisivat partaansa hapankaalia lapioidessaan.

Valitsin ensimmäisellä reissullani matkustustavakseni Helsingistä Pietariin linja-auton siksi, että halusin tutustua samalla isoäitini synnyinkaupunki Viipuriin. Olen pahoillani että tein niin, sillä tämä vanha kaunis kaupunki oli päästetty rappeutumaan tavalla, joka määritteli täysin uuden merkityksen sanalle ryssiä. Matkustankin vastedes ainoastaan junalla tai ilmateitse. Myös piippaiivanoiden liikennekäyttäytyminen, lähinnä motorisoitua amokia muistuttava ohittelu pani miettimään, oliko jo liian myöhäistä kääntyä uskoon. Ihan mihin tahansa. Tein mielessäni lupauksen, että jos pääsen Nevanlinnaan ilman kuolonkolaria tai tulematta teini-ikäisen liimanhaistelijan ristipääruuvarilla rassaamaksi, sytytän sata kynttilää matkustavaisten suojelupyhimykselle Melchiorille.Pietaria on verrattu milloin Venetsiaan, milloin Pariisiin, mutta meikäläinen koki aivan toisenlaisen déja vun. Mittakaava on tietenkin moninkertainen, mutta stadilaisen arrogantisti voisi sanoa UNESCOn maailmanperintökohteeksikin listatun vastaremontoidun Pietarin keskustan muistuttavan melkoisesti Helsinkiä. Toki kaupungissa siellä täällä komeilevat sipulikupuiset kirkot muistuttavat, että Vanjalandiassa ollaan, mutta muuten Petropolis on hyvin länsimaisen näköinen kaupunki. Se ei ole ollut pelkästään Venäjän ainoa satama Itämerelle ja sitä kautta Eurooppaan, vaan on toiminut myös tartuntapintana länsimaiseen kulttuuriin. Tätä länsimaalaisuutta ovat vannoutuneet slavofiilit ja muut überslobot vierastaneet koko kaupungin historian ajan, ja pitäneet sitä Venäjän turmion alkuna ja juurena. Pietarin kaupunki hävitköön tyhjyyteen, he mutisivat partaansa hapankaalia lapioidessaan.Kaupungin kaduilla maleksiessa ja ihmisiä tarkkaillessa törmää jatkuvasti samaan kahtiajakoon. Lähes kaikki miehet – muutamaa kamelinkarvatakissa keikaroivaa mafiosoa lukuun ottamatta – näyttävät vapaapäiväänsä viettäviltä ydinsukellusveneen mekaanikoilta: inttimäisen lyhyeksi kynityt letit, mustat nahkatakit, savukkeet huulissa sekä avatut bissetölkit käsissä. Naiset voi taas jakaa kahteen ryhmään: klassista neukkustailia edustaviin kahdentoista sentin piikkareissa tutiseviin juurikasvublondeihin, sekä Guessin tiukkoihin farkkuihin ja tämän kevään muotiväreihin änkeytyneisiin trenditsubuihin, jotka voisivat aivan yhtä lungisti flaneerata pitkin Champs-Élyséetä tai Via del Corsoa.

Pietari ei pelkästään näytä länsimaiselta suurkaupungilta, vaan on myös sen hintainen. Yleinen hintataso ei paljoa poikkea Suomesta, ellet kokkaile itse stroganoffejasi ja nauti supermarketista ostettuja väkijuomiasi puiston penkillä. Pietarin pääkadun Nevski prospektin varrella sijaitsevat luksusbrandien boutiquet sekä kaupungin gillalla lastatulle glitteratille tarkoitetut tavaratalot, joihin keskimäärin 200 euroa kuukaudessa tienaavalla duunarilla ei ole nenän näyttämistä. Dolre & Gabbanan stiflat irtoavat neljällä kympillä Zagorodnyi prospektin kenkähelvetistä.


Arkiviihdettä nettipelien maailmasta

Pietarin kaupungin rakentaminen oli silloisen suunnittelutaidon ja rakentamisen huippusaavutus. Koko lähiympäristö oli mobilisoitu rakennus- ja muonitustöihin. Eikä ainoastaan lähiympäristö, vaan suhteellisen etäällä olevilta vallatuilta alueilta kuljetettiin miehistä väkeä pakkotöihin Pietariin. Kivennavalta miehiä vietiin ja määrättiin Kronstadtiin ja Pietariin heti 1700-luvun alussa, sodan vielä riehuessa. Myös kautta suuren Venäjän maan maaorjia ja ammattilaisia rahdattiin paikalle urakasta selviämiseksi.

Ville Haapasalolta haihtui 150 000 dollaria kasinolla

Moni Gentleman’s Club -strippiklubin tämän päivän asiakas tuo hänelle terveisiä isältään, joka kävi Ismon asiakkaana kohutussa Pikku Pietarissa 1990-luvulla.

RAY päättää kesään mennessä toisen kasinon perustamisesta ..

Eremitaasin lisäksi taiteista pitävän kannattaa vierailla myös Venäjän taiteen museossa, jossa on mahdollista nähdä Venäjän rikasta taidehistoriaa. Museon kokoelma on erittäin kattava, ja se käsittää kuuluisien taiteilijoiden, kuten Andrei Rublevin, Ilja Repinin, Aivazovskin, Malevichin, Kandinskin ja monien muiden taidemaailman kuuluisimpien ikonien maalauksia. Venäläisen taiteen museo onkin yksi korkeatasoisimmista taidemuseoista Pohjolassa. Nykytaiteen ystävien kannattaa ehdottomasti suunnata Erartan nykytaiteen museoon, joka on verrattain uusi museo Pietarissa, sillä se on perustettu vasta vuonna 2010. Museossa on esillä nykytaidetta Venäjältä ja muualta maailmasta, ja se on erityisesti nuorten ja trendikkäiden pietarilaisten suosiossa. Sen kokoelmat vetävät vertoja esimerkiksi Kiasmalle.

Vaalimaan kasino nousee venäläisellä rahalla

Venäläisen huvila-asutuksen huippuvuosina 1910-luvun alussa kesäasukkaiden määrä oli jopa 60 000. Suomen suuriruhtinaskunnan suurimmassa kaupungissa oli tuolloin hieman yli 100 000 asukasta. Neljäkymmentä junaa kuljetti päivittäin matkustajia Terijoen ja Pietarin välillä. lisäksi huvilayhdyskunnan asukkaita palveli parhaimmillaan myös viisi muuta parinkymmenen kilometrin matkalla ollutta asemaa. Hevosajureita Terijoella toimi yli 500, joiden lisäksi seudulla liikennöi myös linja-autoja. Vuonna 1911 Terijokea keisari määräyksestä liittää , mutta suomalaisten vastustuksen vuoksi se pysyi osana Suomen suuriruhtinaskuntaa. Sen sijaan samana vuonna perustettiin itsenäinen Terijoen kunta, johon kuuluivat aluksi vain Terijoen ja Kellomäen kylät.

43 miljoonan potin voittajalle tarjottiin rahojen sijaan pihviateriaa

Pietari tarjoaa uskomattoman paljon nähtävää kaiken ikäisille matkustajille. 72 tunnissa Pietarissa ehtii nähdä ja kokea jo paljon. Pietarin Eremitaasi on varmasti kaikkein keskeisin taidemuseo, joka on pakollinen koettava vähintään kerran elämässä, sillä se on yksi suurimmista taide- ja kulttuurihistorian museoista koko maailmassa. Se koostuu käytännössä viidestä yhteen liitetystä rakennuksesta, jotka ovat Talvipalatsi, Pieni Eremitaasi, Vanha Eremitaasi ja Uusi Eremitaasi. Tämän lisäksi siihen on liitetty myös teatteri. Eremitaasi käsittää noin 400 näyttelysalia ja uskomattoman kokoelman näyttelyesineitä, joita on lähes kolme miljoonaa. Esillä on keskeistä taidetta renessanssin-, flaamilaisen- ja ranskalaisen taiteen saralta.

Helsingistä Hankoon ja Pietariin

syttyi heinäkuussa 1914, ja sen vaikutukset näkyivät nopeasti myös Terijoella. Kronstadtin, ja sijaitsivat lähistöllä, minkä vuoksi osa kesänviettäjistä pelkäsi meritaistelujen alkamista ja pakeni takaisin Pietariin. Vieraita saapui myös sotavuosina, mutta heidän määränsä oli kuitenkin huomattavasti vähentynyt. Myös sodan aiheuttama elintarvikepula vaikutti kesäasukkaiden elämään. Lopullisesti Terijoen venäläinen huvilakausi tuli päätökseen vuoden 1917 ja Suomen itsenäistymistä seuranneen rajan sulkemisen myötä. Terijoelle jäi enää vajaat 1 500 seudulla vakinaisesti asunutta venäläistä, joiden joukossa oli myös joitakin paenneita. loppuvaiheessa huhtikuussa 1918 teloittivat mahdollisesti jopa yli 200 Terijoen venäläistä.