Niille, jotka eivät halua, on riittävän pimeää."- Blaise Pascal
Renessanssin aikaan 1400-luvulla vedonlyöntiä alettiin kuitenkin tarkastelemaan huomattavasti laajempana ilmiönä. Rahapelit eivät olleetkaan enää vain onnenkauppaa, vaan niitä ryhdyttiin tutkimaan tilastojen ja tutkimusten valossa. Aikakautta kuvaa nimenomaan juuri tieteen vaikutus moniin elämän osa-alueisiin, eikä siis ole mikään ihme, että myös vedonlyöntiä ryhdyttiin tarkastelemaan erilaisella tavalla. Vedonlyöntiin ja rahapeleihin liitettiin riskinhallinta, eikä veikkaaminen tai pelaaminen ollut enää vain jumalhahmojen hallussa. Tieteen vaikutus vedonlyöntiin kasvoi vuosisatojen edetessä ja 1600-luvulla Pascalin ja De Fermatin matemaattiset laskelmat toivot vedonlyöntiin vihdoin todennäköisyydet – konsepti, joka on yhä pelaajien käytössä!
Tässä jutussa paneudumme muun muassa vedonlyönnin peruskäsitteisiin, jotka jokaisen vetoa lyövän olisi hyvä hallita. Lisäksi kerromme esimerkiksi siitä, mistä vetoa voi lyödä ja miten vedonlyöntisivustojen bonuksia kannattaa hyödyntää. Mutta näin aluksi esittelemme lyhyesti vedonlyönnin historiaa, joka ulottuu varsin kauas. Vedonlyönti on nimittäin kiehtonut ihmisten mieliä lähes aina. Historiankirjojen mukaan vedonlyönti keksittiin Kiinassa noin 2 300 eaa, eli ihmiset ovat harrastaneet vedonlyöntiä noin 4 300 vuoden ajan. Tässä ajassa paljon on muuttunut, mutta perusperiaatteet ovat säilyneet monessa mielessä samoina. Kiinasta vedonlyönti levisi Eurooppaan: jo noin 2 000 vuotta sitten muinaiset kreikkalaiset harrastivat urheiluvedonlyöntiä olympiakisojen yhteydessä. Panokset saattoivat nousta todella suuriksi, vetoa saatettiin lyödä jopa koko omaisuudesta. Roomalaisten vedonlyönnissä panoksena saattoi olla myös oma vapaus. Tietynlainen käännekohta vedonlyönnin historiassa koettiin 1400-luvulla, kun renessanssin myötä uudenlaiset tuulet alkoivat puhaltaa Euroopassa. Keskiaikana kirkko ja kristinusko olivat hallinneet yhteiskuntia, mutta nyt alettiin uskoa tieteeseen. Matematiikka ja todennäköisyyslaskenta paljastivat vedonlyönnistä aivan uusia ulottuvuuksia. Aiemmin tulosten oli ajateltu määräytyvän jumalten suopeuden perusteella, mutta nyt alettiin ymmärtää vedonlyönnin taustalla olevan matemaattisia lakeja. Erityisesti matemaatikot Blaise Pascal ja Pierre de Fermat mullistivat työllään todennäköisyyslaskennan perusteet. Tästä lähtien matematiikan, ja erityisesti todennäköisyyksien, vaikutus vedonlyönnin taustalla on hyväksytty ja sitä on pyritty hyödyntämään vedonlyönnissä.
Kaikki kunnia aikansa kirkkaimmalle päälle – Pascalille, vaikka hänen saavutuksensa vedonlyöntikertoimissa eivät olleet sitä luokkaa kuin esimerkiksi binomikertoimissa.
Blaise Pascal – Brev och småskrifter.
Ajatuskulun esitti ranskalainen matemaatikko Blaise Pascal 1600-luvulla.
Pascalin vaaka sanoo, että jos jumala on olemassa ja jos ihminen uskoo, hän saavuttaa kuoleman jälkeen suuren palkinnon, iankaikkisen elämän.
Uskonnollisen kokemuksen jälkeen vuoden 1654 lopulla Pascal alkoi kirjoittaa vaikutusvaltaisia teoksia filosofiasta ja teologiasta. Hänen kaksi kuuluisinta teostaan ovat tältä ajalta: ”Lettres provinciales” ja ”Pensées”, edellinen ottaa kantaa jansenistien ja jesuiitojen väliseen konfliktiin. Jälkimmäinen sisältää Pascalin vedonlyönnin, todennäköisyyteen perustuvan argumentin Jumalan olemassaolosta. Tuona vuonna hän kirjoitti myös tärkeän tutkielman aritmeettisesta kolmiosta. Vuosina 1658-1659 hän kirjoitti sykloidista ja sen käytöstä kiinteiden aineiden tilavuuden laskemisessa.
”Pascalin vaaka, Pascalin vedonlyönti eli pelurin todistus on jumalatodistusten piiriin usein luettu näkemys, joka tosiasiassa ei pyri todistamaan, että jumala on olemassa. Sen sijaan se pyrkii osoittamaan, että jumalaan uskominen on kannattavaa. Pascalin vaa’an taustalla on kristinuskon jumalakäsitys. Pelurin todistus sanoo, että vaikka ei tiedettäisi, onko jumala olemassa vai ei, jumalaan kannattaa uskoa, koska näin saavutettava palkinto, iankaikkinen elämä, on äärettömän suuri, ja epäuskosta seuraava rangaistus, iankaikkinen kärsimys, on hirvittävä. Voiton odotusarvo, joka on voiton todennäköisyys kertaa voiton arvo, on näin ollen äärettömän suuri. Ajatuskulun esitti ranskalainen matemaatikko Blaise Pascal 1600-luvulla.”
Voimmeko edes olettaa, että kaikista uskontokunnista yksi ainoa vastaa Jumalan alkuperäistä ilmoitusta ja muut ovat harhaoppisia?
Pascalin vedonlyönnin taustaoletukset tuntuvat vaativan tarkistusta.
Blaise Pascalin monipuolinen perintö
Kun Pascal oli 12-vuotias, hänen isänsä antoi pojalle tarkan kuvauksen luonteesta. Tämän jälkeen Pascal löysi geometriasta loputtoman intohimon kohteen. Hän sai isältään lahjaksi myös geometrian klassisen perusteoksen , jonka kokosi kreikkalainen matemaatikko noin 300 eaa. Poika ahmaisi geometrian oppikirjan nopeasti läpi. Myöhemmin Gilberte-sisar väitti, että hänen veljensä oli jo keksinyt uudelleen esitellyt 32 ensimmäistä lausetta Eukleideesta riippumatta. Blaise olisi vieläpä todistanut ne samassa järjestyksessä, jossa Eukleides ne esittelee. Väitteelle ei tosin löydy pitäviä todisteita. Pascalin lahjakkuudesta kertoo jotakin se, että hän pääsi osallistumaan johdolla pidettyihin tiedekonferensseihin jo noin 14 vuoden ikäisenä. Näistä kerran viikossa järjestettävistä tiedekonferensseista muodostui myöhemmin .
Pascalin vedonlyönti on saatavilla 3 muulla kielellä
Heitin iPadimme roskiin. En tehnyt sitä pikaistuksissa, vaan pitkällisen pohdinnan jälkeen, suorastaan seremoniallisesti: poikani oli pitkään käyttänyt tablettia vain aivottomien pelivideoiden katseluun. Blaise Pascal sai minut tekemään sen. Tein sen, koska pojastani oli kovaa vauhtia tulossa Pascalin kuningas.
Palaa sivulle Pascalin vedonlyönti
Pascalin perhe muutti , kun poika oli teini-ikäinen. Tarinan mukaan muuton taustalla olisi ollut Étienne Pascalin ja kardinaali välinen riita mitättömästä veroasiasta, ja perhe olisi joutunut kardinaalin raivon pelossa painumaan maan alle. Perheen maineen pelasti sittemmin Blaisen sisar Jacqueline, joka esiintyi nimettömänä eräässä näytelmässä joka huvitti Richelieu’ta. Richelieu sai sen jälkeen tietää, että hänet hurmannut näyttelijä oli hänen vihamiehensä Étienne Pascalin tytär. Näin ollen kardinaali leppyi ja sijoitti Étienne Pascalin poliittiseen virkaan Roueniin. Blaise Pascal jatkoi opiskelua Rouenissa. Lopullisen läpimurron tiedemaailmaan hän teki 16-vuotiaana todistettuaan matemaattisen lauseen, joka myöhemmin sai nimekseen . Pascal käsitteli lausetta teoksessaan eli .
Pascalin vedonlyönti (s.17) (Russell Steyne)
Lähes näin päätteli matemaatikko Blaise Pascal1600-luvulla: "Jos Jumala on olemassa, kannattaa uskoa häneen, jottapääsee taivaaseen; ellei Jumalaa ole, ei uskosta haittaakaan ole."Tämä päätelmä tunnetaan nykyään nimellä Pascalin vaaka.
Pascalin vedonlyönti sovellettuna objektiivisiin arvoihin
Tapaamisen jälkeisenä päivänä Descartes vieraili Pascalin luona uudestaan, mutta tällä kertaa hän saapui lääkärin ominaisuudessa hoitamaan Blaise Pascalin vaivoja. Descartes suositteli hänelle omaa elämäntyyliään, johon kuului muun muassa se, että sängyssä tuli lojua heräämisen jälkeen aina aamupäivään asti. Hän ehdotti Pascalin vatsavaivoihin ruokavaliota, johon kuului pääosin . Pascal ei kuitenkaan noudattanut vilpittömässä tarkoituksessa annettuja ohjeita.
[PDF] BLAISE PASCALIN İMANIN RASYONELLİĞİNE DAİR ..
Vuoden 1648 aikana Pascalin pikkusisko Jacqueline koki uskonnollisen herätyksen ja tahtoi siirtyä nunnaksi Pariisin lähellä olevaan luostariin. Étienne Pascal ei hyväksynyt tyttärensä päätöstä. Jacqueline sai sen sijaan veljen vakuuttumaan pyrkimyksistään, sillä sisko saarnasi Blaiselle jatkuvasti. Pariisista perhe muutti takaisin Clermont-Ferrandiin ja viihtyi siellä kaksi vuotta. Tätä ajanjaksoa kutsutaan joskus Pascalin ”välikaudeksi”. Huhujen mukaan Pascal vietti Clermontissa railakasta elämää, mutta väitteille ei löydy todisteita.
Blaise Pascal sai minut tekemään sen
Perhe palasi Pariisiin vuonna 1650, ja seuraavana vuonna Pascalin isä kuoli. Isän kuoleman jälkeen Pascalin sisar Jacqueline saattoi ryhtyä nunnaksi. Blaise Pascal taas tavoitteli René Descartes’n paikkaa kuningatar hovissa. Kristiina ei kuitenkaan vastannut nousukkaan kutsuun, vaikka Pascal lupasi laskea keksimänsä laskukoneen tämän jalkojen juureen.